"Pikkuinen" kuopuksemme täytti 22-vuotta ja pienellä porukalla sitten söimme ja nautimme jälkiruuaksi pikkuista kakkua. Tämä oli neljän munan pohjalla tehty ja täytteessä oli hieman jo kokeilua tuleviin vähän isompiin kakkuihin, jotka viedään ihan eri syystä työpaikalleni. Raati maisteli täytettä ja raadin jäsenet kehoittivat hieman lisäämään limen määrää, jonka sitten toteutan seuraavassa huomenna tapahtuvassa projektissa.

Kokeilin tuota pursotustyyliä ensimmäisen kerran, sillä se on jo useammassa blogissa ihastuttanut. Mutta kermavaahtoni (Flora vispi aina vain) oli tosi täynnä ilmakuplia ja nehän sitten katkoivat noita pursotuskiemuroita ikävästi. Ihan varma en ollut tyllani sopivuudestakaan tuohon, mutta kokeilen tätä varmasti uudestaankin ja toivottavasti paremmalla onnella!

Onnea äidin "pikkuiselle" vielä kerran!