Alkaa pikkuhiljaa tulla olo, että jotenkin vaan toistan itseäni näissä kakkujen koristeluissa. Seuraavista kuvista voi tuon todeta.

Tässä on kaksi tilattua lakkiaiskakkua, jossa kerman suhteen mentiin niin vierailla vesillä kun olla voi. Flora vispin tuntee jo etuperin ja takaperin - sen menekin, "käyttäytymisen" pursottaessa ja vispaamisen. Sitten kun siirrytään muihin kermoihin niin pihalla ollaan kuin lumiukko.

Tuossa koripunospursotuksessa jo näkyy kuinka kerma on rakeista. Ja väri oli oudon keltainen - tosin jostain syystä tässä kuvassa näyttää vihreältä! Ruusut eivät todellakaan onnistuneet ja monta pursotin ja heitin pois saman tien. Liekö sitten vispasin liian pitkään kermaa...

Kakku lähti kevään ylioppilaalle ja koristukset tosiaan vanhalla teemalla, mutta onneksi aina porukka vaihtuu joten eivät juuri tätä koristusta ehkä ole ennen nähneet. Välissä oli vadelmamousse, joka tekovaiheessa ainakin maistui ihan mukavalle.

Samoihin juhliin tässä myös suklaahyydykekakku, jossa viimeiset tuskaiset ruusut (sitten heitin loput kermat pois ja vähensin ruusujen määrää kun se kerma ei osannut "käyttäytyä" oikein). Liian kuuma ei ainakaan voinut  kerman suhteen olla kun ulkona oli "melkein pakkasta". Suklaakoristeet on tehty Brunbergin laktoosittomasta tummasta suklaasta, joka puolestaan käyttäytyi hienosti!

Tässä vielä koristusteemaan sopien anopille tehty äitienpäiväkakku jonkun viikon takaa. Hyydykekakun täytteenä oli mustaherukka ja vadelma, jotka sopivatkin vallan mainiosti yhteen.