Tänään saatoimme rakkaan Pappamme viimeiselle matkalle ja minä sain kunnian tehdä juhlaan kakut. Pappa oli elänyt pitkän ja vaiherikkaan elämän (s.1912) saaden asua kotonaan pitkälle yli yhdeksänkymppiseksi.

Kakkujen koristeet olivat luonnollisesti hyvin yksinkertaiset ja välissä oli puolukkamousse - puolukka kun oli Papan lempimarja ja sitä meni vuoden aikana ämpäritolkulla!

Tässä lähtötohinassa pikaisesti räpsäisty kuva molemmista kakuista.

Tämä meidän Pappamme oli sellainen karjalainen piirakkamestari ja juhlien piirakat, kuten muutkin herkut, olivat myös lähiomaisten tekemiä ja näistä juhlista pappa olisi kyllä pitänyt. Ei sellaisia kekkereitä meillä ole ollut, johon ei Pappa olisi karjalanpiirakoita vääntänyt -  kukonlaulun aikaan mies heräsi ja kun juhlat alkoivat, Pappa tuli korin kanssa paikalle: " mie tein piirakoit". Niitä muuten oli useimmiten se sata kappaletta!